Vuonna 2001 aloittaneen Akaan Opiston toiminta päättyy vuoden vaihtuessa, jolloin kansalaisopistotoiminta Akassa ja Urjalassa siirtyy Valkeakoski-Opiston hoidettavaksi. Kevätlukukauden opiston opetus jatkuu nyt jo julkisuudessa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.
Viime keskiviikkona oli haikeiden jäähyväisten aika. Opiston johto jakoi ansiomerkkejä pitkään palvelleille ja hyvin sitoutuneille opettajille.
Akaan Opiston juuret ovat Toijalan Rotaryklubin aloitteesta vuonna 1950 perustetussa Toijalan kansalaisopistossa. Tämän opiston ensimmäinen rehtori oli legendaksi paikkakunnalla noussut filosofian tohtori Veikko Salonen. Opiston nimestä sai valtuusto äänestää ja kansalaisopisto voitti työväenopiston äänin 12-9.
Viiala sai työväenopistonsa myös vuonna 1950 ja sen ensimmäinen rehtori oli filosofian maisteri Arvo Okkeri. Urjalan kansalaisopisto aloitti vuonna 1968 ja Urjalan-Kylmäkosken kansalaisopisto vuonna 1976. Kylmäkoskella oli halua yhteistyöhön Viialan kanssa, mutta valtuuston pitkässä kokouksessa vuonna 1975 suunnaksi otettiin Urjala porvariäänin 9-8.
– Toijalan ja Viialan opistojen opetusohjelmat ovat muistuttaneet lähinnä isojen maaseutuopistojen ohjelmia. Käytännön taitojen opetuksen osuus on ollut keskimääräistä suurempi ja esimerkiksi kielten osuus pienempi kuin isojen paikkakuntien opistojen ohjelmissa. Toijalan ja Viialan opistojen ohjelmaan on vielä 1970- ja 1980-luvuilla kuulunut peruskoulu- ja lukiopiiri. Tätä kautta on kirjoittanut kymmenkunta ylioppilasta, kertoi rehtori Risto Nieminen. Rehtori Nieminen valotti opistojen historiaa Akaan Opiston toiminnan päättymiseksi järjestetyssä kahvitilaisuudessa viime keskiviikkona.
Toijala sai alueopiston
Alueellisten opistojen suosiminen lähti liikkeelle 2000-luvun alussa, jolloin Urjala-Kylmäkosken, Toijalan kansalaisopisto ja Viialan työväenopisto yhdistyivät Toijalan kaupungin ylläpitämäksi Akaan Opistoksi. Tämän opiston rehtorina jatkoi keväällä 2015 eläkkeelle jäävä filosofian maisteri Risto Nieminen, jonka valinnasta 1982 rehtoriksi Toijalaan taisteltiin voimallisesti. Niemisen vastaehdokkaana oli tuolloin myöhemmin Akaan henkilöstöpäällikkönä toiminut Eero Lehtonen.
Akaan kaupunki on toiminut Akaan Opiston ylläpitäjänä vuodesta 2007.
– Akaan Opiston opetusohjelma on perustunut kolmen opiston luomalle pohjalle. Perinteisten kurssien lisäksi opistossa on tarjottu avoimen yliopiston opetusta, lasten käsityön ja taiteen perusopetusta ja erikoiskursseja. Avoimessa yliopistossa on tarjottu kasvatustieteitä, erityispedagogiikkaa ja taidehistoriaa, kertasi Risto Nieminen.
Ansiomerkkejä uskollisesta palvelusta
Akaan Opistossa on työvuosittain toiminut 60-100 tuntiopetajaa. Opiston ainoa päätoiminen opettaja on ollut tekstiiliopettaja Riitta Ala-Krekola, joka jatkaa Valkeakoski-Opiston palveluksessa.
– Tuntiopettajat ovat varsin sitoutuneita työhönsä, vaikka työhön liittyy monia epävarmuustekijöitä. Suunnitellut kurssit eivät välttämättä toteudu ja kun ne eivät toteudu, palkkaakaan ei makseta. Kansalaisopistolla on pitkät lomakaudet, jolloin tuntiopettajat ovat työttöminä, jollei heillä ole muuta työtä, kertoi Nieminen.
Kansalaisopistojen liiton 40-vuotisansiomekin sai tuntiopettaja Seija Santanen. Ruusulla huomioitiin aiemmin samaisen ansiomerkin saaneita Tuula Kraftia ja Reijo Raitilaa.
30-vuotisansiomerkin saivat tuntiopettajat Ahti Järvelä, Marja Karhu, Tiina Kopra, Pirkko Kovero, Pirkko Metso, Annikki Mäkinen, rehtori Risto Nieminen, Marja-Leena Piippo, Eija Saarela ja Kirsti Vihola.
20-vuotisansiomerkin saivat tuntiopettajat Saara Hakala, Harri Hautamäki, Harri Innala, Sari Jaakola, Helena Kesonen, Seija Kuukankorpi, Päivi Rouvali, Nina Samotti ja Tiina Sukki.
15-vuotisansiomerkin saivat tuntiopettajat Sven Enwald, Kristiina Maijala, Heli Mattila, Minna Polus, Maria-Leena Salminen, Marja-Leena Seppälä, Heidi Vaarna ja Marja Vuori.
10-vuotisanisomerkillä huomioitiin tuntiopettajat Ilari Haavisto, Kirsi Huilla, Mika Järvelä, Pirkko Kannisto, Suvi-Inkeri Koivula, Marja-Liisa Korpela, Mikko Linnalampi, Inka Mattila, Leena Sievä, Annette Suvanto, Kaija Syrjänen ja Tuija Vähä-Touru.
Opiston päätösjuhlassa huomioitiin myös neljä ahkerin opiskelijaa. Arviona käytettiin 2007-2008 työkaudesta lähtien laskettua useimmille kursseille osallistumista. Lahtakortin saivat Asta Franssila, Hilkka Järveläinen, Tuija Kuja-Kyyny ja Eija Tuovinen.
Akaan sivistysjohtaja Jukka Oksa kiitti kaupungin puolesta pitkään ja asiokkaasti palvelleita tuntiopettajia, jotka ovat työllään mahdollistaneet erittäin voimakkaan kansalaisopistotoiminnan Akaan seudulla. Rehtori Risto Niemiselle sivistysjohtaja Oksa luovutti Akaan kaupungin standaarin.
Opiston päätösjuhlassa lauloi Pekka Vilpas, Ahti Järvelän säestyksellä. Näyttelijä Minna Kangas lausui runoja, muun muassa Heli Mustosen kirjoittaman Oodin Akaan Opistolle:
Se on hirveän iso sana
vähintään kahden kivikirkon kokoinen
ja pari kilometriä rautatietä siihen päälle
se kuulostaa totiselta naiselta
melkein kuin myöhempien aikojen Minna Canthilta
se kansansivistys
se otsanrypistys
olkaa nyt hiljaa
kun kansaa sivistetään
no ei vainenkaan
hullujako tässä puhutaan
eihän se mitään totista touhua ole
ei tylsää eikä ikävää
ei mitään jäyhän jähmeää
se on hauskasti kolkottavat kangaspuut
se on hämäläisessä illassa
hämäläisten suusta pulputtava italian kieli
se on yhdessäoloa ja oivaltamista
kuin ystävän harteille levitetty hunajasaippua
ja se on tarkka mutta lempeä kapellimestari Risto
meidän oma Misteri Akkas Universitet
Viimeisimmät kommentit