Kirjailija Tuomas Kyrö saa lauantaina Viialassa Vuoden Vasenkätisen kiertopalkinnon ja pääsee Arto Nybergin haastateltavaksi.
Kirjailija Tuomas Kyrö palkitaan Vuoden Vasenkätisenä lauantaina 10.8. Viialassa. Toimittaja Arto Nyberg haastattelee Kyröä Vasenkätisten Vestivaalilla Nahkalinnan päiväkodin pihalla noin kello 16.
Vuonna 1974 syntynyttä Tuomas Kyröä pidetään suhteellisen lyhyestä urasta huolimatta yhtenä sukupolvensa monipuolisimmista ja tuotteliaimmista kirjailijoista. Kyrö kasvoi lapsuutensa Pohjois-Helsingin Puistolassa, mutta 15-vuotiaana kotimaisemaksi vaihtui Hämeenlinna. Siellä Kyrö kirjoitti Kaurialan lukiosta laudatur-arvosanoin, vaikka kymppiluokalla näkymät olivat vielä toisenlaiset.
Kyrö oli tarinaniskijä ja humoristi jo pienestä, ja vasuri oli piirtämistä varten.
– Jo Puistolassa oli löytynyt muun muassa Anna-Leena Härkösen Häräntappoase. Suurimmat läheiset vaikuttajat olivat kuitenkin molemminpuoliset isovanhemmat. Koti täyttyi vuosikymmenten takaisilla sukutarinoilla alkaen 1800-luvun lopusta. Asioita tottui katselemaan jo varhain monesta vinkkelistä, Kyrö kertoo Häme-Wiki-sivustolla.
Tutustuttuaan Jari Tervon (Vuoden Vasenkätinen 2008) tuotantoon Kyrö totesi 19-vuotiaan itsevarmuudella, että ”kyllä minäkin tällaista osaisin kirjoittaa”. Esikoisteos Nahkatakki (2001) osoitti, että puheilla oli katetta, ja Kyrö nousi heti suuren yleisön tietoisuuteen. Vaikka esikoisteos onkin elämän laitapuolen henkilöhahmoiltaan ja nasevalta kielenkäytöltään paljon velkaa Tervon veijariromaaneille, niin oma tunnistettava tyyli oli löytynyt melkeinpä heti.
Mielensäpahoittaja tunnetuin hahmo
Toinen romaani Tilkka (2003) kiteyttää hyvin Kyrön tavan rakentaa teoksiaan. Pääosassa ovat sotilassairaalan surulliset ihmiskohtalot, eli kirjailijan omin sanoin ”Trainspotting kohtaa Kahdeksan surmanluotia” (Image 9, 2006). Kirjailijan omat armeijakokemukset sivuavat aihetta, mikä tuo teokseen oman lisäarvonsa. Toisaalta taas romaanissa on myös koominen puolensa, varsinkin Takalan henkilöhahmossa, jonka vakavalla naamalla esitetyt analyysit urheilusta ja ylipäänsä maailman menosta ennakoivat Mielensäpahoittajaa (2010), josta Kyrö varmasti parhaiten tunnetaan.
Myös myöhempi tuotanto osoittaa, että Kyrö on onnistunut tavoittamaan jotain, mikä tekee hänen tuotannostaan persoonallisen ja nostaa hänet ikäpolvensa kirjailijoiden eliittiin. Tärkeintä ovat vahvat tarinat, jotka puhuttelevat lukijaa. Kyrö onkin sanonut suosikkikirjailijakseen Paavo Rintalan, jonka teokset ovat ”raadollisia ja armollisia”.
Vaikka Kyrö onkin hauskan miehen maineessa, hänen tuotantoaan luonnehtii parhaiten hiljainen surumielisyys ja myötätunto kovia kokeneita kohtaan. Itseään hän onkin luonnehtinut sivulliseksi, joka on vieraantunut kirjallisuuspiireistä ja kokee omaavansa enemmän yhteistä tavallisen peruspuurtajan kanssa.
Kyrö on vannoutunut urheilun ystävä, mikä on näkynyt paitsi romaanituotannossa myös lehtien palstoilla mainioina kolumneina. Esikoiskirjansa jälkeen hän päätti kirjoittaa kaiken, minkä keksii ja kaiken mitä tilataan. Tuotanto kattaa myös sarjakuvia sekä kuunnelmia radioteatterille.
Akaan elävän musiikin yhdistys Almun järjestämää Vasenkätisten Vestivaalia vietetään lauantaina kello 15–16.30 Nahkalinnan päiväkodin puistikossa ja iltaseitsemästä eteenpäin Viialan Seurahuoneella. Jo päivällä kello 12–15 Almu järjestää Nahkalinnassa maksuttomat Muksujen Musavestarit, joilla lapset pääsevät itse muun muassa soittamaan, laulamaan sekä valmistamaan soittimia ja tekemään omia biisejään räp-työpajassa.
Viimeisimmät kommentit