Suurimpia huolia Koskenkyläntien vaarallisuus

Heinäsuon kehittämistä pohdittiin porukalla

Kyllikki Mikkola (vas.), kylähankkeen Heinäsuon-yhteyshenkilö Markku Anttila sekä Maija Kiviranta tutkivat kartan avulla Heinäsuon kehittämistä.

Kyllikki Mikkola (vas.), kylähankkeen Heinäsuon-yhteyshenkilö Markku Anttila sekä Maija Kiviranta tutkivat kartan avulla Heinäsuon kehittämistä.

Heinäsuon alueen kehittämistä suunniteltiin eilen jalkautumalla alueelle sekä tutkimalla sitä kartasta. Akaan kaupunki aloitti selvityksen asumisen suunnitelmallisesta kehittämisestä sekä Heinäsuolla Viialassa että Kylmäkosken Asemalla.

Selvityksessä otetaan asukkaat mukaan suunnitteluun, ja sille on saatu rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kävelylle osallistui alueen asukkaita sekä muun muassa Akaan tuore kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen ja selvityksen tekevän FCG Suunnittelu ja tekniikka oy:n projektipäällikkö Katariina Pahkasalo.

Noin viiden kilometrin pituisella patikoinnilla kävi konkreettisesti ilmi asiakkaita kovasti huolettava asia. Koskenkyläntiellä ajetaan kovaa, ja sillä on paljon myös rekkaliikennettä. Vaarallisimpana kohtana pidettiin Harakkamäen mutkaa. Tie on kapea, eikä monikaan noudata 40 kilometrin nopeusrajoitusta.

Heinäsuolta kulkee lapsia kävellen kouluun Viialan keskustan suuntaan, joten asukkaat pitävät kevyen liikenteen väylää tai vähintään tien leventämistä tarpeellisena.

Kaupunki ei enää ylläpidä Heinäsuon uimarantaa, mutta tienoota pidettiin idyllisenä ja sopivana vaikka luontopoluille. Paljon puhuttaneelle matonpesupaikalle toivottiin mattomankelia.

Vaikka Sarkkilan kylä ei kuulu varsinaisesti Heinäsuohon, myös se on mukana kehittämishankkeessa. Kylässä on kymmenisen taloa, ja lisääkin vielä mahtuisi. Sarkkilan asukkaat toteavat, että moni ei edes tiedä lähellä Lempäälän rajaa olevan kylän olemassa olosta.

Pubi kyläkeskukseksi?

Kävelyn jälkeen kehittämistarpeita jatkomietittiin kartan äärellä Viialan kirjastossa. Mitä hyvää Heinäsuolla on?

Rauhallista, kauniit peltonäkymät, aktiiviset asukkaat, hyvät ladut ja jonkin matkaa katuvalotkin.

– Ihminen kaipaa maisemaa, että näkee kauas. Täällä on hienot maisemat, mutta moni arastelee Heinäsuon lenkiksi kutsun reitin kiertämistä tien vaarallisuuden takia, Maija Kiviranta totesi.

Hän toivoi myös pidempää pyöräilyreittiä Heinälahden ympäri.

Isona ongelmana pidettiin Heinälahden huonoa tilaa. Hulauden vesialueen kunnostushanke pyrkii parantamaan sitä.

Heinäsuolla on vesi- ja viemäriverkosto, mutta se ei ulotu kaikkialle, mitä myös moitittiin.

Uusia mahdollisia kaavoitettavia alueita mietittiin, ja yhtenä vaihtoehtona nousi esille metsäalue Lempääläntien vieressä. Peltomaisemia ei haluta pilata rakentamisella, ja rantaan kaavoittamiselle Ely-keskus asettaa tiukat kriteerit.

Jonkinlaista kyläkeskusta ja paikkaa sille mietittiin myös. Ehkä hiukan leikillään Maija Kiviranta ehdotti pubia, johon kokoonnuttaisiin päivän päätteeksi ratkomaan asioita ja olemaan yhteisöllisiä. Jonkinlaiselle kyläkeskukselle nähtiin joka tapauksessa tarvetta.

Myös Sarkkilan kylässä piipahdettiin tutustumassa alueeseen.

Myös Sarkkilan kylässä piipahdettiin tutustumassa alueeseen.

 

Kuva 1:

Kävelylle osallistui muun muassa Akaan apulaiskaupunginjohtaja Heikki Partanen (oik.) ja kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen.

 

Kuva 2:

Myös Sarkkilan kylässä piipahdettiin tutustumassa alueeseen.

 

Kuva 3:

Kyllikki Mikkola (vas.), kylähankkeen Heinäsuon-yhteyshenkilö Markku Anttila sekä Maija Kiviranta tutkivat kartan avulla Heinäsuon kehittämistä.

Myös kiinteistönomistajien avattava kukkaronnyörit

Hulauden kunnostustyöt alkaneet

Neljä vuotta kestävän ja pitkään valmistellun Hulauden vesistöalueen kunnostushankkeen työt on aloitettu. Hankepäällikkö Mika Niemelä kertoo, että työt on aloitettu raivaamalla talkoilla Rikalan kanavan aluetta. Myös kanavan kaivutyöt ovat jo alkaneet.

Historiallisen Rikalan kanavan avaamisella saadaan juoksutettua lisävettä Hulauden järvialueelle.

Hulauden vesistöalueen kunnostushanke on Etelä-Pirkanmaan merkittävin vesistönkunnostushanke ja budjetiltaan 1,3 miljoonaa euroa. Sille odotetaan Ely-keskuksen kautta haettavaa EU-tukea 50 prosentin verran kokonaiskustannuksista, ja päätöksen pitäisi tulla tämän kevään aikana.

Alueen kunnista Vesilahti ja Lempäälä ovat sitoutuneet hankkeen kustannuksiin omalta osaltaan. Lempäälän kunnanhallitus päätti, että se maksaa myös Akaan 11 prosentin osuuden, jotta tukihakemus saatiin laitettua Ely-keskukselle. Akaa päätti vetäytyä hankkeesta, kunnes sen lopullinen kustannusarvio on selvillä.

Nykyinen vesilaki edellyttää myös rantakiinteistöjen omistajien osallistumista hankkeeseen. Kunnostusyhdistys on sitoutunut keräämään 12 prosentin omarahoitusosuuden 1,3 miljoonan euron hankkeesta. Osa omavastuuosuudesta kerätään lahjoituksina yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä, ja osa tehdään talkootyönä. Loppuraha pitäisi saada kiinteistöjen omistajilta.

Hankkeen budjetissa on laskettu, että rantakiinteistöjen omistajien osuudeksi jää kullekin 220 euroa vuodessa nelivuotisen hankkeen ajan, mikäli kaikki osallistuvat kustannuksiin. Ketään ei kuitenkaan voida pakottaa osallistumaan.

Nelisensataa kiinteistönomistajaa on saanut kirjeen, jossa tiedotetaan hankkeesta ja kerrotaan rahantarpeesta. Riittävän omarahoitusosuuden saaminen on hankkeen toteutumisen edellytys.

Ely-keskuksesta kerrotaan, että ainakaan toistaiseksi ei ole sovittu ajankohtaa, jolloin omarahoitusosuuden pitäisi olla kerättynä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?